Naisten WC:ssa

Lähdettiin vanhemman rouvan kanssa SEKSistä (Seinäjoen keskussairaalasta) ja kilometrin ajettuani hän kysyi, että onkos tässä lähellä jossain vessa. Teki mieli sanoa, että eikö yhtään tullut mieleen lähtiessä, että olis voinut vessassa käydä. Sanoin kuitenkin, että tuossa pian on Törnävän Neste, voidaan käydä siellä. Ajettiin 500 metriä, niin hän sanoi, että "Jokos se pian on...?" Pelkäsin penkin puolesta ja ajoin valoristeyksen läpi hätävilkut päällä ja äänimerkkiä käyttäen. Ei törmäystä, eli piste meille. Saavuttiin huoltoasemalle ja talutin rouvan naisten vessan ovelle ja kysyin, että pärjätäänköhän siellä yksin. Vastaus pläjähti kuin avokämmen otsaan: "En minä oikein pärjää..." ja niin mentiin sinne kaksin. Olen itse aika isokokoinen ja yllätys; ahdastakin oli. Totesin ääneen, etten ole oikein hyvä tässä, tarvitsen neuvoja, miten voin olla avuksi. Rouva vastasi vapisevalla äänellä: "Nosta sinä helmoja niin minä lasken housut." KÄÄK. Ensin oli popliinitakki, sitten oli joku villakangasmekko ja sitten oli alushame. Oma urakkani päättyi siihen ja sitten alkoi olla niitä housuja. En tiedä määrää, kun tarkastelin jo kattolistoitusta siinä vaiheessa, mutta jonkin aikaa siihen istumiseen kuitenkin meni. Tunsin oloni vähän (ai vähän!) vaivautuneeksi, mutta sitten kohta alkoi jo ylösnousemus. Siinä vaiheessa havaitsin vaipan olemassaolon ja tunsin itsessäni sisäistä pienuutta siitä penkin likaamispelosta. Niin sitten kuitenkin pikkuhiljaa palattiin lähtöruutuun takaisin ja muistaakseni tyttö tiskin takana toivotti vielä hyvää päivänjatkoa. Ei puhunut mitään maksusta, vaikka ei mitään ostettukaan. Olisko se ollut se 50 senttiä vai koko euro, kun meitä oli sentään kaksi?