Olin noutamassa asiakasta sairaalasta, kun tulin kohtaan, jossa oli juuri aloitettu pyörätien alituksen teko. Mennessä katu oli vielä auki. Katu oli nyt suljettuna ja liikenne ohjattiin toisen kadun kautta. Kiersin opastettua reittiä toisen kadun kautta ja tulin takaisin samalle kadulle tarkoituksenani kääntyä vasemmalle. Päällimmäinen ajatus oli, ettei suljetulta kadulta voi kukaan tulla oikealta, joten jätin tarkkailun vähemmälle huomiolle.
Kevyen liikenteen kaistaa ei kuitenkaan oltu vielä suljettu ja sieltä tulikin keski-ikäinen mies retkipyörällä ja ohjaustangossa kiikkui molemmin puolin muovikassit, niissä ostoksia. Kohtasimme toisemme traagisissa merkeissä, me molemmat jarrutimme ja viime hetkessä vältimme törmäyksen. Pyöräilijä hojaantui nopeassa jarrutuksessa useita askelia oikealle ja kun hän pääsi pyörän päältä pois, kykenin tuulilasin läpi lukemaan varsin vahvaa sanomaa hänen taluttessa pyöräänsä autoni editse. Nousin autosta ja kysyin, sattuiko mihinkään ja sain kuulla vastaukseksi vaahtosuisia otteita sielunvihollisen nimikirjasta sekä lyhyemmän kurssin suvunjatkamissanastoa. Kysyin vielä toisenkin kerran saman kysymyksen, mutta suoraa vastausta en kysymykseeni saanut. Opiksi kaikki, ajattelin, ja nyt olenkin omaksunut sanastooni uuden sanan "lärppä" tietämättä kuitenkaan sanan oikeaa merkitystä. Olen käyttänyt sitä aika vapaasti, mutta kukaan ei ole siihen mitään kommentoinut. Voihan olla, että sanan merkityksen tietää vain tuo mystinen pyöräilijä.
Seurasin jonkin aikaa yleisöosaston kirjoituksia, mutta en löytänyt mainintaa tapahtumasta, joten ajattelin sen nyt vastapuolelta unohtuneen. Minun syyni se toki olisi ollut, jos olisi sattunut jokin aineellinen tai henkilövahinko, minähän tulin vasemmalta.
lokakuuta 28, 2007
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)